Maalämmön hintaa selvitettäessä ensimmäisenä lasketaan tarkkaan talosi lämmitystehon, sekä lämpimän käyttöveden tarve.
Tämän mitoituksen jälkeen tiedetään, minkä kokoinen pumppu taloon tarvitaan. Tässä vaiheessa kustannuksista tiedetään noin puolet, eli pumpun osa.
Mitä suurempi talo, sitä suuremman maalämpöpumpun se tarvitsee. Hinta suhteessa neliöihin kuitenkin pienenee kokoajan.
Keruupiiri voidaan asentaa
Vaakapiiri on useimmissa tapauksissa paljon edullisempi kuin porakaivo, mutta usein tontin pinta-ala ei mahdollista muita vaihtoehtoja kuin porattavan lämpökaivon.
Maalämpöpumpuilla voit säästää merkittävästi kotisi energiakustannuksia. Usein maalämpöpumppu säästää jopa 75%, kun se on asennettu esimerkiksi vanhan öljy- tai sähkölämmityksen tilalle. Maalämpö ei ole suuresti riippuvainen energianhintojen heilahteluista, koska ympäristöstä saatavan energian osuus on aina ilmaista.
Ei tarvitse tilata öljyä ja päästöt ilmakehään loppuvat. Suuremmissa määrin maalämpö vaihdetaan myös puukattilan tilalle jos puunteko tai sen polttaminen on käynyt liian työlääksi.
Maalämpöpumpun käyttäjä pienentää niin energiakustannuksiaan, kuin hiilijalanjälkeään. Maalämpösysteemeihin voidaan usein lisätä myös auringon lämpöä kerääviä laitteita. Esimerkiksi aurinkokeräimellä pystyy kattamaan jopa 50% käyttöveteen tarvittavasta energiasta. Myös talon viilennys on mahdollista maalämpöpumppua käyttäen.
Maalämpö on kallioon ja maaperään varastoitunutta uusiutuvaa energiaa. Maasta saatava energia on auringon säteilystä maaperään varastoitunutta lämpöä! Kalliosta saatavaa lämpöä kutsutaan geotermiseksi energiaksi. Myös vesistöstä maalämpöjärjestelmät saavat kerättyä lämpöä, ja se onkin erityisen hyvä vaihtoehto. Lämpöpumppu kerää tämän ympäristön energian ja siirtää sen talon lämmitysjärjestelmään. Nimi maalämpö tulee siis yksinkertaisesti siitä, että hyödynnettävä lämpö otetaan maasta. Yksinkertaista, eikö totta? Eri lämmönlähteistä energiaa kerääviä pumppuja on valmistettu jo kauan ja ne ovat kehittyneet ajan saatossa erittäin taloudellisiksi ja varmoiksi päälämmitysjärjestelmiksi. Lämpöpumppu käyttää siis ehtymättömiä, puhtaita ja loputtomia luonnon energiavaroja. Maalämpöä on saatavilla aina, kovillakin pakkasilla.
Kun halutaan käyttää maaperää lämmönlähteenä on pintamaahan asennettava keruuputkisto (n. 0,8-1,2 m. syvyyteen). Putkiston pituus ja syvyys vaihtelee alueittain ja maaston mukaan. Putkisto on oikein mitoitettuna hyvä vaihtoehto, jos alueen pinta-ala riittää tai putken saa asennettua esimerkiksi peltoon. Lämmönkeruuputken voi asentaa myös vesistöön vähintään kahden metrin syvyyteen.
Tässä vaihtoehdossa kallioon porataan 100-200 metriä syvä lämpökaivo, johon asennetaan lämmönkeruuputkisto jossa on lämmönsiirtoainetta. Kaivo porataan siihen tarkoitetulla erikoiskalustolla ja siihen kuluu aikaa yleensä päivän verran. Porattu lämpöreikä vaatii vain pienen alueen tontilta ja yleensä nurmikenttä ja istutukset eivät paljoa kärsi kalustosta, millä lämpökaivo kaivetaan. Kalliosta saadaan tasaisesti tehokkuutta ympäri vuoden lähes muuttumattomien lämpötilojen ja nopean regeneroitumisen vuoksi. Lämpökaivo on yleisin vaihtoehto pienen tilantarpeensa ansiosta!
Maalämpöpumpun toimintaperiaate on varsin yksinkertainen. Keruuputkistoissa kiertävä lämmönkeruuneste (bioalkoholi) on sinällään liian kylmää käytettäväksi lämmitykseen, joten se pumpataan lämmönsiirtimeen jota kutsutaan höyrystimeksi. Höyrystimessä ympäristön lämpöenergia siirtyy kylmäaineeseen, jolloin kylmäaine höyrystyy.
Tämän jälkeen kompressorille siirtynyt kaasumainen kylmäaine puristetaan korkeaan paineeseen, jolloin paine nostaa kaasuuntuneen aineen lämpötilaa entisestään. Nyt korkeaan lämpötilaan puristettu kylmäaine siirtyy toiselle lämmönsiirtimelle eli lauhduttimelle.
Höyrystyneen kylmäaineen talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään siirtää ”lauhdutin” ja lauhduttaa kylmäaineen jälleen viileäksi ja nestemäiseksi. Lauhduttimessa kylmäaineen lämpöenergia siirtyy taloa tai käyttövettä lämmittävään veteen. Lopuksi paine poistetaan paisuntaventtiilin avulla ja viilentynyt kylmäaine jatkaa matkaansa taas höyrystimeen. Kierto voi alkaa alusta.
Keruuputkistoissa kiertävä lämmönkeruuneste (bio alkoholi) on sinällään liian kylmää käytettäväksi lämmitykseen, joten maalämpöpumppu pumppaa nesteen lämmönsiirtimeen, jota kutsutaan höyrystimeksi. Höyrystimessä ympäristön lämpöenergia siirtyy kylmäaineeseen, jolloin kylmäaine höyrystyy. Tämän jälkeen kompressorille siirtynyt kaasumainen kylmäaine puristetaan korkeaan paineeseen, jolloin paineen lisääntyminen nostaa lämpötilaa. Nyt korkeaan lämpötilaan puristettu kylmäaine siirtyy toiselle lämmönsiirtimelle eli lauhduttimelle.
Maalämpöpumpun lauhdutin siirtää lämmön talon lämmitysjärjestelmään (vesikiertoinen) ja lauhduttaa kylmäaineen jälleen viileäksi ja nestemäiseksi. Lopuksi paine poistetaan paisuntaventtiilin avulla ja kierto voi alkaa alusta. Maalämpöpumppu on tekniikkansa ansiosta erittäin toimintavarma ja huoleton, joten omistajan ei – niin halutessaan – tarvitse tietää mitään itse tekniikasta. Lännen Maalämmön ammattilaiset kouluttavat ostajan, jotta säätönappulat ja muu maalämpöpumpun toiminta on asiakkaalle tuttua.
Lue maalämmön hinnoista ja osaat arvioida, mitä maalämpö sinun tapauksessa voisi maksaa. Ota rohkeasti yhteyttä, niin käydään maalämpöpumpun toimintaa läpi kasvotusten ja vastaamme sinua arvelluttaviin kysymyksiin.
Ohessa yksityiskohtainen selostus, millainen on maalämpöpumpun toiminta.